Lasten itsenäisen liikkumisen ja joukkoliikenteen käytön edistämisen kokeiluhanke

Toteutimme vuoden 2025 aikana kokeiluhankkeen, jonka tavoitteena oli edistää 10-13-vuotiaiden lasten itsenäistä liikkumista ja joukkoliikenteen käyttöä. Kokeilun keskiössä oli lasten omien tarpeiden kuuleminen ja itsenäistä liikkumista ja joukkoliikenteen käyttöä tukevien ratkaisujen löytäminen lapsilta kerätyn ymmärryksen avulla.  

Hankkeen loppuraporttiin voi tutustua täältä (PDF)! 

 

Kesäisessä kuvassa kouluikäinen poika vasemmalla ja tyttö oikealla. Tytöllä on olallaan iso oranssi kassi, jossa on HSL:n merkki.

Hanke lyhyesti

Lasten itsenäisen liikkumisen ja joukkoliikenteen käytön edistämisen kokeiluhankkeen tavoitteena oli lisätä 10–13-vuotiaiden lasten itsenäistä liikkumista ja joukkoliikenteen käyttöä lapsilähtöisesti, ymmärtäen lasten arjen kokemuksia, asenteita ja liikkumisen esteitä.  

Hankkeeseen osallistui yhteensä neljä alakoululuokkaa Espoosta ja Vantaalta. 

Yhdessä sidosryhmiemme kanssa etsimme kerätyn ymmärryksen avulla ratkaisuja, jotka voivat tukea lasten itsenäistä liikkumista tulevaisuudessa. Toteutimme hankkeen yhteistyössä Vantaan ja Espoon kuntien kanssa. Hanketta rahoitti Traficom ja yhteistyökumppanimme on MDI Public Oy. Hankkeen etenemistä seurasi ja ohjasi ohjausryhmä, jossa oli edustajia eri toimialoilta HSL:stä sekä Espoon ja Vantaan kaupungilta. 

Olemme varmistaneet kuntien kanssa asianmukaiset luvat hankkeelle sekä hankkeesta sovittiin kyseisten koulujen rehtorien ja luokkien opettajien kanssa. Lisäksi hankkeeseen osallistuvien luokkien oppilaiden vanhemmilta varmistettiin lupa lapsen osallistumisesta hankkeeseen.  

Silmälasipäinen poika, noin 10-vuotias, matkustaa bussissa reppu selässään.

Näin hanke eteni

Hankkeen osallistava ja toiminnallinen osuus sisälsi koululuokille toteutetun alkukartoituksen, 28 vuorokauden joukkoliikenteen kokeilun ja loppukartoituksen. 

Kokeilun tavoitteena oli sekä kasvattaa itsenäisen liikkumisen että joukkoliikenteen käytön osuutta lasten arjen liikkumisessa, ja parantaa lasten asennetta ja mielikuvaa joukkoliikenteestä. 

Alkukartoituksessa rakensimme ymmärrystä haastatteluilla ja tehtävillä lasten arjen liikkumisesta, kokemuksista ja asenteista joukkoliikennettä kohtaan.

Kokeiluvaiheessa kannustimme lapsia kokeiluun, jossa he saivat matkustaa joukkoliikennevälineillä maksutta ja seurata omaa liikkumistaan pelillisten tehtävien avulla. Kokeilun tehtävät valittiin tukemaan lasten aktiivista toimijuutta ja kokemuksellista oppimista. 

Loppukartoituksessa tarkastelimme jälleen haastattelujen ja tehtävien avulla, muuttuivatko lasten liikkumistottumukset ja suhtautuminen joukkoliikenteen käyttöön kokeilun aikana. 

Kuvassa teini-ikäinen tyttö ja poika istuvat bussin takapenkillä ja juttelevat iloisissa tunnelmissa.

Sekä alkukartoitus, kokeilun opit, että loppukartoitus tuottivat meille laaja-alaista ymmärrystä lasten liikkumiseen ja erityisesti joukkoliikenteen käyttöön vaikuttavista asioista. Näitä seikkoja kävimme läpi kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa ja pohdimme yhdessä toimenpiteitä, jotka tukisivat lasten omaa toimijuutta ja itsenäistä liikkumista myös tulevaisuudessa.  

Hankkeessa laadittu kestävän liikkumisen kokeilukonsepti ja toimenpidelistaus tarjoavat konkreettisen pohjan jatkokehittämiselle ja laajemmalle käyttöönotolle. Konsepti on skaalattavissa kuntiin ja se tarjoaa selkeän mallin, jonka avulla lasten liikkumistottumuksiin voidaan vaikuttaa. 

Lisätietoja hankkeesta: 

  • osallisuus(a)hsl.fi 

 


Hankkeen tulokset


Loppukartoituksen perusteella niin lasten, heidän huoltajiensa kuin opettajien kokemukset kokeilusta olivat myönteisiä.  

Lapset täyttivät alku- ja loppukartoituksessa Minun arkeni -lomakkeet omasta matkustamisestaan. Lomakkeille tehtiin vertailu alku- ja loppukartoituksen vastausten perusteella. 

Alkukartoituksen perusteella joukkoliikenne oli suurimmalle osalle oppilaista vierasta ja sen käyttö satunnaista. Loppukartoituksen tulosten mukaan joukkoliikenteen käyttö arjessa lisääntyi hyvin merkittävästi kokeiluun osallistuneilla lapsilla. 40—50 % jokaisen kokeilussa mukana olleen luokan lapsista otti joukkoliikenteen osaksi arjen liikkumistaan. Joukkoliikenteeseen siirtyminen myös vähensi autoilun tarvetta, mikä osaltaan tuki itsenäisen liikkumisen lisääntymistä.  

Hankkeen toisena tavoitteena oli parantaa asennetta ja mielikuvaa joukkoliikenteestä. Asenteiden ja mielikuvien muutos todennettiin vertailemalla alkukartoituksen ja loppukartoituksen pienryhmähaastatteluiden havaintoja. 

Kokonaisuudessaan kokeilun aikana monelle lapselle joukkoliikenteestä tuli selvästi tutumpi matkustustapa. Erityisesti ne lapset, joille joukkoliikenne oli aiemmin vierasta, kokivat joukkoliikenteen käytön myönteisempänä. Lisäksi suuri osa lapsista kertoi, että he haluaisivat käyttää joukkoliikennettä jatkossa enemmän. 

 

Tiivistetysti hanke osoitti, että: 

  • 10—12-vuotiailla lapsilla on halua ja potentiaalia käyttää joukkoliikennettä, kun kynnystä madalletaan 
  • opettajien ja huoltajien rooli on ratkaiseva  osallistumisen ja muutoksen pysyvyyden kannalta 
  • pelillinen, lapsilähtöinen ja luokan yhteiseen arkeen nivoutuva malli toimi hyvin 
  • kestävän liikkumisen kokeilukonsepti ja toimenpidelistaus tarjoavat konkreettisen pohjan jatkokehittämiselle ja laajemmalle käyttöönotolle. 

 

Tulosten tiivistelmään voit tutustua täältä (PDF)! 


Hankkeen aikataulu 

Käynnistimme hankkeen helmikuussa 2025 ja se jatkui vuoden ajan helmikuuhun 2026 asti. Hanke eteni seuraavasti:  

Alkukevät 2025, hankkeen suunnittelu 

  • Hankkeen suunnitelman tarkentaminen ja ohjausryhmän perustaminen. 
  • Hankkeeseen osallistuvien luokkien valinta ja aikataulun sopiminen. 

Loppukevät - kesä 2025, lasten liikkumisen alkukartoitus 

  • Hankkeeseen osallistuvien luokkien osallistamisen suunnittelu ja ensimmäiset kouluvierailut luokissa ja alkukartoitusten toteutus. 
  • Alkukartoituksen oppien koostaminen yhteen, tulosten läpikäynti ohjausryhmän kanssa sekä syksyn tarkempi suunnittelu. 

Alkusyksy 2025, kokeiluvaihe  

  • Toiset kouluvierailut, joissa esitellään kokeilu lapsille ja innostetaan luokkaa osallistumaan aktiivisesti kuukauden kokeiluun. 
  • Kokeilun jälkeen kolmannet kouluvierailut luokissa, jossa lapset pääsevät jakamaan ajatuksiaan kokeilusta.  

Loppusyksy 2025, hankkeen yhteenveto 

  • Kokeilun tulosten yhteenveto ja kerätyn ymmärryksen analysointi. 
  • Tulosten läpikäynti sekä toimenpiteiden muodostaminen sidosryhmien kanssa. 

Alkuvuosi 2026, toimenpiteiden muodostaminen ja hankkeen päättäminen 

Hankkeen raportointi ja yhteenveto sekä hankkeen päättäminen.