Miten HSL-lippujen hinnat muodostuvat

HSL:n lippujen hinnat tarkistetaan vuosittain.

Hintoihin vaikuttaa se, kuinka paljon HSL saa rahaa kunnilta verovaroista ja asiakkailta lipputuloina. Näillä tuloilla katetaan joukkoliikenteen järjestämisen kustannuksia. Mitä enemmän kuluja joukkoliikenteestä tulee, sitä enemmän tarvitaan sekä kuntien rahoitusta että lipputuloja niiden maksamiseen.

HSL vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä pääkaupunkiseudulla jäsenkuntiensa puolesta. Osana tätä lakisääteistä tehtävää HSL:n hallitus päättää vuosittain myös lippujen hinnoista.

Tällä sivulla kerromme tarkemmin, miten hinnat määräytyvät ja mikä niihin vaikuttaa. Vastaamme näihin usein kysyttyihin kysymyksiin:

Miten HSL:n lippujen hinnoista päätetään?
Mistä HSL saa tuloja?
Mikä joukkoliikenteen järjestämisessä maksaa?
Mikä vaikuttaa hintoihin?
Miksi HSL ei laske hintoja, eikö se lisäisi matkustajamääriä ja lipputuloja?

Henkilö pitää kädessään älypuhelinta, jonka näytöllä on auki HSL-sovelluksen Osta matkalippu -näkymä. Näytöllä näkyvät lipputyypit kertalipusta kausilippuun. Taustalla on vihreää kasvillisuutta ja keltaisia heiniä ulkona.

Miten HSL:n lippujen hinnoista päätetään?

Lippujen hinnat tarkistetaan vuosittain osana HSL:n talousarviota ja toiminta- ja taloussuunnitelmaa (TTS).

Valmistelu alkaa alkuvuodesta, kun HSL arvioi tulevan vuoden kustannuksia ja matkustajamääriä. Näiden pohjalta HSL laatii alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman, johon pyydetään kesällä lausunnot kaikilta jäsenkunnilta.

HSL:n hallitus päättää lopulliset hinnat loppusyksyllä. HSL:n hallitus koostuu jäsenkuntien eri puolueiden päättäjistä.

Hallituksen päätöstä varten HSL tekee esityksen eli alustavan ehdotuksen seuraavan vuoden lippujen hinnoista. Esityksessä huomioidaan erityisesti se, kuinka paljon joukkoliikenteen järjestämisestä arvioidaan tulevan kustannuksia ja kuinka paljon kunnat ovat valmiita maksamaan siitä korvauksia HSL:lle. Näin voidaan arvioida, kuinka paljon lipputuloja tarvittaisiin jäljelle jäävien kustannusten kattamiseksi eli paljonko lippujen pitäisi maksaa.

Mistä HSL saa tuloja?

HSL:n toiminta rahoitetaan pääosin kahdesta lähteestä:

HSL:n jäsen- ja kehyskuntien verorahat, joista kunnat maksavat HSL:lle korvauksia joukkoliikenteen järjestämisestä – näitä kutsutaan kuntaosuuksiksi tai kuntasubventioksi, ja
lipputulot, jotka tulevat asiakkaiden ostamista lipuista.

Kunnat kattavat jonkin verran yli puolet HSL:n kuluista ja lipputulot hieman alle puolet. Lisäksi HSL saa pieniä määriä muita tuloja, kuten tukia ja tarkastusmaksuja.

Koska HSL:n jäsen- ja kehyskunnat rahoittavat asukkaidensa lippuja, liput ovat HSL-alueen ja kehyskuntien ulkopuolella asuville kalliimpia.

Infograafi, jossa kuvataan, mikä joukkoliikenteessä maksaa. Violettiin ympyröihin on merkitty kulut: kulkuneuvot, ajaminen ja varikot; asemat, raiteet ja terminaalit; lipunmyyntijärjestelmä, henkilöstö ja toimitilat. Lisäksi vihreä ympyrä kertoo, että arvonlisävero lisätään lipun hintaan. Oikealla näkyy käsi, joka pitää puhelinta, jossa on HSL:n mobiililipun QR-koodi.

Mikä joukkoliikenteen järjestämisessä maksaa?

Suurin osa kuluista menee liikennöintiin. Joukkoliikenteen tilaajana HSL hankkii liikenteen liikennöitsijöiltä, eli esimerkiksi bussiyhtiöiltä, ja maksaa niille liikennöintikorvauksia, joita kutsutaan myös operointikuluiksi. Näillä rahoilla liikennöitsijät varmistavat, että HSL:n heiltä tilaama liikenne kulkee sovitusti ja esimerkiksi bussit ovat halutunlaisia.

HSL maksaa myös infrakorvauksia jäsenkunnilleen, jotta joukkoliikenneinfrastruktuuria, kuten metrorataa, asemia ja terminaaleja, voidaan käyttää joukkoliikennettä varten. Jos infraa kehitetään ja kaupunkiin rakennetaan esimerkiksi uusia raitiotieyhteyksiä tai bussiterminaaleja, tämä tarkoittaa HSL:lle suurempia kustannuksia tulevaisuudessa ja toisaalta matkustajille parempaa joukkoliikenteen palvelua.

Lisäksi pieni osa rahoista menee HSL:n muuhun toimintaan, kuten järjestelmä- ja toimistokuluihin.

Mikä vaikuttaa HSL:n lippujen hintoihin?

Lippujen hintoihin vaikuttavat ennen kaikkea joukkoliikenteen infra- ja operointikustannukset, jotka kasvavat, kun seudulla investoidaan uusiin ratoihin, varikoihin tai kalustoon. Mitä enemmän kuluja joukkoliikenteestä tulee, sitä enemmän myös matkustajat ja kunnat osallistuvat niiden maksamiseen.

HSL:n tavoitteena on pitää liput kohtuuhintaisina, jotta joukkoliikenne pysyy houkuttelevana ja kilpailukykyisenä suhteessa muihin liikkumistapoihin. Samalla pääkaupunkiseudun kaupungit ovat asettaneet tavoitteen, että kuntien rahoitusosuus olisi vuonna 2029 enintään 55 % HSL:n tuloista. Tavoite ohjaa lippujen hintojen määrittelyä.

Miksi HSL ei laske hintoja, eikö se lisäisi matkustajamääriä ja lipputuloja?

Joukkoliikenteen järjestämisestä syntyy aina kustannuksia, jotka on katettava pääosin joko lipputuloilla tai kuntien rahoituksella.

Jos lippujen hintoja lasketaan, matkustajamäärät voivat kasvaa. Kuitenkin jos hintoja lasketaan, lipputulot eivät välttämättä kasva, vaikka matkustusmäärät kasvaisivat, sillä edullisimmista lipuista saadaan vähemmän tuloja. Lippujen hintojen alentaminen ei siis välttämättä ole mahdollista, sillä HSL:n on varmistettava, että lipuista saadaan tarvittava määrä varoja joukkoliikenteen kustannusten maksamiseen.

Joukkoliikenteen käyttöä voidaan lisätä myös parantamalla palvelun laatua, kuten vuorotiheyttä ja reittitarjontaa. Palvelutason parantaminen kuitenkin lisää kustannuksia, mikä voi heijastua myös lippujen hintoihin, ellei kuntien rahoitusta kasvateta.

HSL pyrkii pitämään lippujen hintojen korotukset mahdollisimman maltillisina. Samalla HSL kehittää uusia tapoja helpottaa matkustamista ja kannustaa matkustajia kyytiin.