Pikaraitiolinjan 15 matkatutkimus
Selvitimme syksyllä 2024 matkojen suuntautumista pikaraitiolinjan vaikutusalueella: mistä ja mihin asiakkaat tekevät matkoja, mitä kulkutapoja he käyttävät ja miten matkojen suuntautuminen vaihtelee eri viikonpäivinä ja vuorokaudenaikoina.
Käytämme tuloksia pikaraitiolinjan vaikutusten arvioinnissa, Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisessa sekä liikenne-ennustemallien ylläpidossa ja kehittämisessä.
Lisätietoja: erikoistutkija Pekka Räty ja liikennetutkija Saara Valtonen, etunimi.sukunimi@hsl.fi
Lue lisää vuoden 2024 tutkimuksesta
Helsingin seudun ensimmäisen pikaraitiolinjan liikenne käynnistyi syksyllä 2023, kun pikaraitiolinja 15 korvasi seudun vilkkaimmin liikennöidyn runkobussilinjan 550. Pikaraitiolinja kulkee Itäkeskuksesta Pitäjänmäkeen pääosin runkolinjan 550 reittiä Viikin, Oulunkylän, Maunulan ja Haagan kautta. Pitäjänmäestä eteenpäin ratalinja kulkee suoraan Leppävaaraan ja sieltä edelleen Otaniemen kautta Keilaniemeen.
Pikaraitiolinjan matkatutkimuksella selvitettiin pikaraitiolinjan 15 käyttäjäryhmiä, matkojen suuntautumista pikaraitiolinjan vaikutusalueella ja vaikutuksia matkan sujuvuuteen. Lisäksi selvitettiin pikaraitiolinjan vaikutuksia asuinpaikan ja työpaikan vaihtoon.
Tutkimus tehtiin toteuttamalla vähintään 15-vuotiaille joukkoliikennematkustajille suunnattu kyselytutkimus korttitutkimuksena. Kortteja jaettiin sekä pikaraitiolinjalla että muilla juna-, bussi- ja metrolinjoilla, jotka kulkevat pikaraitiolinjalle tärkeimpien vaihtopaikkojen kautta. Tutkimusalue rajattiin postinumeroalueisiin, joiden alueella pikaraitiolinja 15 kulkee.
Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin 16.9.–10.10.2024. Tutkimusta tehtiin arkipäivisin maanantaista torstaihin. Tutkimusta varten jokainen tutkimuspäivä jaettiin neljään aikajaksoon, jotka olivat aamuruuhka klo 6–9, päivä klo 9–15, iltaruuhka klo 15–18 ja ilta klo 18–21.
Tutkimus rajattiin koskemaan vain sitä matkaa, joka tutkimuksen vastaajalla oli menossa hänen saadessaan tutkimuskutsun.
Tutkimuksessa saatiin 1831 vastausta, jotka laajennettiin keskimääräisen arkipäivän matkustajamääriin.
Pikaraitiolinjan matkustajat
Pikaraitiolinjan matkustajien profiilia tutkittiin kyselyn taustakysymysten avulla. Pikaraitiolinjan matkustajat vastaavat profiililtaan joukkoliikenteen tyypillisiä käyttäjiä. Pikaraitiolinjan matkustaja on yleisimmin nainen (58 % matkustajista), 18–29-vuotias (33 %) ja asuu Helsingissä (62 %) tai Espoossa (31 %).
Kuva 1. Pikaraitiolinjaa osana matkaa käyttäneet ikäryhmittäin.
Matkan tarkoitus
Matkan tarkoitus oli tyypillisimmin työmatka (38 % matkoista). Koulu- tai opiskelumatkoja oli 9 prosenttia matkoista. Ostos- ja asiointimatkoja oli 8 prosenttia matkoista ja muita kotiperäisiä matkoja 26 prosenttia matkoista. Ei-kotiperäisiä työmatkoja oli 8 prosenttia matkoista. Ei koti- eikä työperäisiä matkoja oli 11 prosenttia matkoista.
Kuva 2. Pikaraitiolinjaa osana matkaa käyttäneiden matkan tarkoitus.
Matkan kesto
Tutkimukseen vastanneilta kysyttiin matkan lähtöaika sekä mihin aikaan vastaaja saapui määränpäähän. Tämän perusteella pääteltiin matkan kesto minuutteina.
Pikaraitiolinjalla tehtävät matkat olivat kokonaiskestoltaan tyypillisimmin enintään puoli tuntia (Kuva 3). Pikaraitiolinjaa osana matkaa käyttäneiden koko matkan kesto oli yleisimmin 16–30 minuuttia (28 % matkoista), 26 % matkoista oli kestoltaan 0–15 minuuttia, 22 % 31–45 minuuttia ja 16 % 46–60 minuuttia. Noin 8 % matkoista oli kestoltaan yli tunnin.
Kuva 3. Pikaraitiolinjaa osana matkaa käyttäneiden matkustajien koko matkan keston jakauma.
Matkan liityntäkulkutavat
Tutkimuksessa vastaajat ilmoittivat kaikki matkalla käyttämänsä kulkutavat niiden esiintymisjärjestyksessä. Näin aineistosta voitiin tarkastella sekä liityntäkulkutapoja pikaraitiolinjalle että poistumiskulkutapoja pikaraitiolinjalta. Liityntäkulkutavalla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa kulkutapaa, jota matkustaja käytti liittyessään pikaraitiolinjalle. Vastaavasti poistumiskulkutavalla tarkoitetaan kulkutapaa, jolla matkusta jatkoi pikaraitiolinjan pysäkiltä matkaansa.
Kävely oli suosituin liityntäkulkutapa pikaraitiolinjalle, sillä 56 prosenttia pikaraitiolinjalla kulkeneista ilmoitti kävelyn liityntäkulkutavaksi (Kuva 4). Bussia liityntäkulkutapana käytti 18 prosenttia, junaa 13 prosenttia ja metroa 12 prosenttia pikaraitiolinjan käyttäjistä.
Kuva 4. Pikaraitiolinjan matkustajien liityntäkulkutapa pikaraitiolinjalle.
Kävely oli myös suosituin poistumiskulkutapa pikaraitiolinjalta, sillä 65 prosenttia pikaraitiolinjalla kulkeneista ilmoitti kävelyn poistumiskulkutavaksi (Kuva 5). Bussia poistumiskulkutapana käytti 13 prosenttia, junaa 10 prosenttia ja metroa 6 prosenttia pikaraitiolinjan käyttäjistä.
Kuva 5. Pikaraitiolinjan matkustajien poistumiskulkutapa pikaraitiolinjalta.
Pikaraitiolinjan vaikutusalue
Kuvassa 6 on esitetty pikaraitiolinjan matkustajien matkojen lähtöpaikat, joiden nähdään painottuvan selvästi linjan pysäkkien läheisyyteen. Lähtöpisteistä 67 prosenttia sijaitsi enintään yhden kilometrin päässä pikaraitiolinjan pysäkistä (linnuntietä). Muut lähtöpisteet sijaitsevat pääosin metron sekä rantaradan ja kehäradan varrella.
Kuva 6. Pikaraitiolinjaa osana matkaa käyttäneiden matkojen lähtöpaikat.
Kuvassa 7 on esitetty pikaraitiolinjan matkustajien matkojen määränpäät. Kuten lähtöpaikat, myös määränpäät painottuvat linjan pysäkkien läheisyyteen. Matkojen loppupisteistä 66 prosenttia sijaitsi enintään yhden kilometrin päässä pikaraitiolinjan pysäkistä. Matkojen lähtö- ja loppupisteiden sijainti lähellä pikaraitiolinjan pysäkkejä selittää kävelyn yleisyyttä liityntä- ja poistumiskulkutapana.
Kuva 7. Pikaraitiolinjaa osana matkaa käyttäneiden matkojen määränpäät.
Suosituimmat nousu- ja poistumispysäkit
Vastaajilta kysyttiin, miltä pysäkiltä he nousivat pikaraitiovaunun kyytiin ja millä pysäkillä he jäivät pois pikaraitiovaunun kyydistä. Suosituimmat nousu- ja poistumispysäkit ovat pääosin sellaisia, joilta on vaihtoyhteys junaan tai metroon. Aalto-yliopiston ja Viikin tiedepuiston pysäkit sijaitsevat yliopistokampuksilla, joihin suuntautuu paljon opiskelijoiden, mutta myös henkilökunnan matkoja.
Top viisi vastaajien ilmoittamaa nousupysäkkiä olivat:
- Leppävaaran asema
- Aalto-yliopisto
- Itäkeskus
- Huopalahden asema
- Viikin tiedepuisto
Top viisi vastaajien ilmoittamaa poistumispysäkkiä olivat:
- Aalto-yliopisto
- Leppävaaran asema
- Itäkeskus
- Viikin tiedepuisto
- Huopalahden asema
Matkojen suuntautuminen
Matkojen lähtö- ja määräpaikat sijaitsivat tyypillisimmin niillä postinumeroalueilla, joiden kautta pikaraitiolinja 15 kulkee. Yleisimmin matkan lähtö- ja määräpaikka sijaitsivat Leppävaaran ja Keilaniemen välisen rataosuuden postinumeroalueilla (kartassa Pikaraitiolinja 15 tutkimusalue 4). Seuraavaksi yleisimmin matkan lähtö- ja määräpaikka sijaitsivat Itäkeskuksen ja Huopalahden aseman välisen rataosuuden postinumeroalueilla (kartassa Pikaraitiolinja 15 tutkimusalue 1 ja Pikaraitiolinja 15 tutkimusalue 2). Kantakaupungin ja pikaraitiolinjan läntisen rataosuuden välillä tehtiin myös runsaasti matkoja. Lisäksi pikaraitiolinjan itäisen osan ja itämetron raidekäytävän välillä tehtiin paljon matkoja.
Kuva 8. HSL-alue jaettuna postinumeroalueittain pikaraitiolinjan tutkimusalueeseen ja raidekäytäviin sekä bussiliikenteeseen tukeutuviin alueisiin.
Vaikutukset matkan sujuvuuteen
Vastaajia pyydettiin arvioimaan matkan sujuvuuden muutosta verrattuna runkolinjaan 550, mikäli he olivat tehneet aiemmin vastaavan matkan linjalla 550. Matkan sujuvuuden arvioi parantuneen 75 prosenttia niistä, jotka käyttivät pikaraitiolinjaa osana matkaa ja olivat aiemmin tehneet vastaavan matkan runkolinja 550:lla (Kuva 9). Ainoastaan 6 prosenttia arvioi matkan sujuvuuden huonontuneen.
Kuva 9. Vastaukset kysymykseen "Miten pikaraitiolinja 15 on vaikuttanut edellä kuvaamasi matkan sujuvuuteen?". Kysytty vastaajilta, jotka ovat aiemmin käyttäneet runkolinjaa 550 vastaavalla matkalla.
Työmatkalaiset suhtautuivat hieman kriittisemmin matkan sujuvuuden muutokseen. 70 prosenttia työmatkalaisista arvioi matkan sujuvuuden parantuneen verrattuna runkolinjaan 550. Vastaavasti työmatkalaisista 8 prosenttia arvioi matkan sujuvuuden huonontuneen.
Asuinalueittain tarkasteltuna Pitäjänmäen, Pajamäen, Reimarlan ja Pohjois-Leppävaaran postinumeroalueilla asuvista vastaajista 56 prosenttia arvioi sujuvuuden parantuneen ja 16 prosenttia arvioi matkan sujuvuuden huonontuneen. Tässä kohtaa pikaraitiolinjan linjaus poikkeaa runkolinja 550:n reitistä, mikä selittää sujuvuuden heikentymistä.
Vaikutukset asuinpaikan ja työ- tai opiskelupaikan valintaan
Pikaraitiolinjalla ei ole ollut vaikutusta vastaajien asuinpaikan ja työ- tai opiskelupaikan valintaan (Kuva 10). Pikaraitiolinja 15 oli ollut noin vuoden käytössä aineiston keruuhetkellä. Asuinpaikan ja työ- tai opiskelupaikan valintaan nähden tämä on verrattain lyhyt aika, vaikka tieto linjan käyttöönotosta oli saatavilla jo ennen sen käynnistämistä. Vaikutuksia erityisesti asuinpaikan valintaan on perusteltua arvioida vasta pidemmän ajan kuluttua, kun uusi maankäyttö on toteutunut.
Kuva 10. Pikaraitiolinjan 15 vaikutukset asuinpaikan ja työ- tai opiskelupaikan valintaan.
Pikaraitiolinja 15 korvasi runkobussilinjan 550 syksyllä 2023. Pikaraitiolinjan matkatutkimuksen tavoitteena oli selvittää pikaraitiolinjan käyttäjäryhmiä, matkojen suuntautumista ja vaikutuksia matkan sujuvuuteen sekä asuinpaikan ja työpaikan vaihtoon.
Tutkimuksen mukaan pikaraitiolinjan käyttäjät ovat pääosin nuoria aikuisia Helsingistä ja Espoosta. Matkan tarkoitus oli tyypillisimmin työmatka. Pikaraitiolinjalla tehdyt matkat olivat suhteellisen lyhyitä, sillä ne kestivät yleensä kokonaisuudessaan alle puoli tuntia. Matkojen lähtöpaikat ja määränpäät sijaitsivat lähellä pikaraitiolinjan pysäkkejä, joten kävely oli yleisin liityntä- ja poistumiskulkutapa.
Matkan sujuvuus parani selvästi useimmilla suhteessa runkobussilinjaan 550. Linjalla ei ole vielä nähtävissä vaikutuksia asuinpaikan valintaan.
HSL:n joukkoliikennesuunnittelija Helmi Ylitalon Väylät & Liikenne päivillä alle 30-vuotiaiden sarjassa palkittu diplomityö: User Segments in Public Transport – Case Light Rail
HSL:n Liikennesuunnittelija Essi Salavirran diplomityö: Perceived Accessibility of Public Transport Before and After the Introduction of Light Rail Transit